Aloittelevalle pelaajalle pokeri saattaa tuntua vieraalta ja siinä pärjääminen jopa mahdottomalta, kun pöydät ovat täynnä kokeneita ammattilaisia, jotka omaavat vuosien kokemuksen ja kehittyneen pelisilmän. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä kuka tahansa voi kehittää pokeritaitojaan helposti ja nopeasti.
Tärkein seikka pokerin pelaamisessa on eittämättä flopin pelaaminen, ja ennen kaikkea sen pelaaminen hyvin. Päästäksesi jyvälle flopin pelaamisen saloista, lue alta Casinohuoneen pokeri-oppaan vinkit pre-flopin ja post-flopin pelaamiseen – eli kansan kielellä ohjeet pelaamiseen ennen floppia ja sen jälkeen.
Floppi on pokeripeleissä käytetty termi, jolla kuvataan esimerkiksi Texas Hold’emissa pöytään jaettavia, ensimmäisiä yhteisiä kortteja. Floppi pokerissa koostuu yhteensä kolmesta kortista, jotka jakaja jakaa jaettuaan ensin kaikille pelaajille kaksi taskukorttia ja poltettuaan pakan päällimmäisen kortin.
Flopin ollessa näkyvissä jokaisella pelaajalla on siis jo kaksi taskukorttia, joten tässä vaiheessa pelaajilla on aavistus siitä, millaista pokerikättä he voivat lähteä hakemaan. Flopin jälkeen pöytään jaetaan enää kaksi korttia, turn ja river, joten floppi sanelee hyvin paljon pelaajien mahdollisuuksia käsien muodostamiseen.
Pokerin preflop-pelaamiseen liittyy muutamia seikkoja, jotka pelaajan on hyvä tiedostaa panostaessaan. Ennen floppia pokerissa asetetaan aina blind-panokset ja ajoittain myös ante-panokset. Ante-panokset ovat kaikille pakollisia, pieniä aloituspanostuksia, kun taas blind-panokset eli tutummin sokkopanokset, asetetaan alkuun vain kahden pelaajan toimesta per kierros.
Jakajavuoro pokerissa vaihtuu joka kierroksella, ja blind-panosten asettavat pelaajat ovat aina jakajan vasemmalla puolella ovat pelaajat. Lähinnä jakajaa oleva pelaaja asettaa pienen blindin. Tämän vasemmalla puolella oleva pelaaja asettaa puolestaan suuren blindin, joka on kaksi kertaa pienen blindin kokoinen.
Blindien asettamisen jälkeen jakaja jakaa jokaiselle pelaajalle kaksi taskukorttia. Tätä seuraa ensimmäinen panostuskierros, joka alkaa ison blindin maksaneen pelaajan vasemmalla puolella olevasta pelurista. Tällä on mahdollisuus joko maksaa iso blind, korottaa tai foldata eli ”kipata” ja näin ollen luovuttaa. Valinta peliliikkeestä muodostuu tässä vaiheessa siis ainoastaan pelaajan omien taskukorttien perusteella.
Pre flop eli pokerin pelaaminen ennen floppia on siis hyvin pitkälti tuuripeliä, sillä tässä vaiheessa yhteisiä kortteja ei ole, ja pelaajat ovat tietoisia vain omista, kahdesta taskukortistaan. Näiden korttien jakoon ei pysty vaikuttamaan, sillä ne jaetaan pakasta täysin satunnaisesti.
Mikäli pelaajan taskukortit ovat korkea-arvoisia, tai tällä on esimerkiksi pari, kannattaa ennen floppia tietenkin korottaa. On kuitenkin hyvä pitää korotus tässä vaiheessa maltillisena, jottei tule paljastaneeksi kanssapelaajille liikaa omasta kädestään ja sen arvokkuudesta. Ennen floppia pelatessa onkin hyvä muistaa, että panostuskierroksia on luvassa vielä useita, ja yhteiset kortit ovat jakamatta, joten tilanne voi vielä muuttua mihin suuntaan tahansa. Suuria korotuksia ennen floppia on siis järkevää välttää.
Ensimmäisen panostuskierroksen jälkeen jakaja polttaa pakan päällimmäisen kortin, eli siirtää sen sivuun, ja jakaa tämän jälkeen pöytään flopin – eli kolme ensimmäistä yhteistä korttia. Flopin jälkeen pelaajat saavat jo paremman kuvan siitä, millaisia pokerikäsiä näillä on mahdollisuus muodostaa.
Mikäli pelaajalla on jo flopin jaon jälkeen vahva käsi, esimerkiksi kolmoset tai sitä parempi, tämän on syytä korottaa panostaan. Tässä vaiheessa panosta voi korottaa jo hieman rohkeammin kuin ennen floppia, jos omaan käteen suhtautuu luottavaisesti.
Mikäli flopin jälkeen oma käsi näyttää hyvin heikolta, eikä siinä ole edes paria, voi olla järkevää harkita foldaamista. Tässä tapauksessa pelaaja menettää vain ensimmäisellä panostuskierroksellaan asettamansa panokset, ja näin ollen välttyy mahdollisilta suuremmilta menetyksiltä.
Moni pelaaja pyrkii flopin jälkeen laskemaan kortteja, ja selvittämään sitä kautta mahdollisuuksiaan pärjätä muita pelaajia vastaan. Jos korttien laskenta ei ole sinun heiniäsi, voit olla huoletta, sillä useimmiten pokerissa pärjää sitä ilmankin – varsinkin, jos vastassa ei ole pelkkiä alan ammattilaisia.
Kun flopin jaon jälkeinen, pelin toinen panostuskierros on ohi, jakaja polttaa jälleen pakan päällimmäisen kortin ja jakaa pöytään neljännen yhteisen kortin, turnin. Tätä seuraa jälleen uusi panostamiskierros, jonka aikana panosta saatetaan korottaa entisestään. Turnia seuraa viimeisen yhteisen kortin, eli riverin, jako sekä viimeinen panostuskierros ennen korttien näyttämistä.
Pöytään jaetaan flopin jälkeen siis vain kaksi yhteistä korttia, joten näin ollen floppi sanelee paljon, ja pelaajalla on varmasti flopin nähtyään jo selkeä kuva siitä, millaisiin käsiin tällä on mahdollisuus. Flopin jälkeinen panostaminen kannattaa siis tilanteissa, joissa oma käsi on vahva tai todella vahva.
Niissä tapauksissa, kun oma käsi on flopin jälkeen heikko, on pelaajan syytä harkita pelin jatkamista. Joissain tapauksissa se voi toki olla houkuttelevaa, jos flopin jälkeen kädessä on vaikkapa kahta korttia vaille värisuora, mutta tällaisessa tilanteessa on hyvä muistaa, että todennäköisyys sille, että juuri nuo kaksi korttia jaettaisiin vielä pöytään, on melko pieni.